Esoteria parisuhteessa

Alettuani tutkia Jalo-Kiven spiritualistista toimintaa kiinnostuin nopeasti myös hänen toisesta vaimostaan Ida Pauliina Hiilloksesta (syntynyt 1881, vuoteen 1906 asti Heldán, vuodesta 1910 alkaen Jalo-Kivi). Ida oli tamperelaisen nousukas(uus)perheen tytär, Tampereen Kauppaopiston käynyt konttoristi, tilintarkastaja, yksityisyrittäjä, ja ainakin 1910-luvun taitteessa innokas spiritualisti. Hänet valittiin keväällä 1909 perustetun Tampereen Spiritistisen Seuran sihteeriksi ja hän oli keskeinen hahmo aikakauslehti Spiritistin toimituksessa vuosina 1910–1913.

Ida Hiillos on historiallisesti kiinnostava henkilö ja hänet voitaisiin hyvin nostaa esiin itsenäisenä tutkimuskohteena. Jalo-Kiven toimintaan painottuvassa tutkimuksessani hän joutuu kuitenkin esiintymään sivuroolissa. Mielenkiintoista olisi toisaalta myös tarkastella Idaa ja Jaakkoa yhdessä, spiritualismista kiinnostuneena pariskuntana. He tapasivat toisensa ilmeisesti vuonna 1909 juuri esoteerisen henkisyyden merkeissä (perimätiedon mukaan Jalo-Kiven pitämällä luennolla) ja yhteinen kiinnostus spiritualismia kohtaan vaikuttaa olleen tärkeä tekijä ainakin heidän yhteiselämänsä alkuvaiheissa. Jalo-Kiven muutettua Tampereelle loppuvuodesta 1909, jolloin myös hänen perustamansa Spiritisti ja johtamansa Suomen Spiritistinen Seura keskittivät toimintansa kaupunkiin, spiritualismin levittämisestä tuli muutaman vuoden ajaksi heidän yhteinen projektinsa. Spiritistiä toimitettiin heidän asunnollaan Koulukadulla ja lehden julkaisu oli tiiviisti sidottu heidän pienen perheensä talouteen. Pariskunta myös edusti – erään Heikki Hakulisen ohella – suomalaisia spiritualisteja Pohjoismaisten Spiritistien Kongressissa Kööpenhaminassa keväällä 1911.

Jaakon ja Idan ajatteleminen tällaisena spiritualistipariskuntana on saanut minut kiinnittämään huomiota myös muihin suomalaisiin pariskuntiin, joiden yhteiselämässä esoteerisella henkisyydellä oli merkittävä rooli. Lukemassani kirjallisuudessa ja tutkimissani lähteissä onkin putkahdellut esiin monia tällaisia tapauksia. Seuraavaksi tahdon kiinnittää esimerkinomaisesti huomiota kahteen pariskuntaan, joista toinen on hyvin tunnettu, kun taas toisesta on aiemmassa tutkimuksessa tuskin lainkaan tietoa. On kuitenkin vielä huomautettava, ettei tällainen pariskuntien yhteistoiminta tietenkään rajoitu vain esoteriaan tai ole sille jotenkin erityisen tyypillistä, vaan eri aatteiden ja liikkeiden yhteydessä toimimisesta on usein muodostunut pariskuntia ja jopa kokonaisia perhepiirejä yhdistäviä hankkeita. Tällaiset tapaukset ovatkin antoisia pari- ja ryhmäbiografioiden aiheita.

Tunnetumpi esimerkkini on Åbo Akademin yhteydessä toimivan uskontotieteellisen Donner-instituutin perustajakaksikko Olly (1881–1956) ja Uno Donner (1872–1958). Toisin kuin Jaakko ja Ida, jotka viettivät lapsuutensa työväenluokkaisissa ympäristöissä, Olly ja Uno syntyivät varakkaisiin helsinkiläisiin perheisiin: Olly oli kauppaneuvos Nicolas Sinebrychoffin tytär ja Unon isä oli senaattori ja sanskritin professori Otto Donner. Molemmat kasvoivat yläluokkaisen seurapiirielämän parissa ja heistä muodostui taiteellisesti, kirjallisesti ja kielellisesti lahjakas kosmopoliittinen pariskunta. 1910-luvulla Donnerit tutustuivat Rudoph Steinerin perustamaan antroposofiaan ja kiinnostuivat aiheesta syvästi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen he matkustivat antroposofisen liikkeen päämajaan Sveitsin Dornauchiin, missä he tutustuivat Steineriin myös henkilökohtaisesti. Seuraavien vuosikymmenten aikana heistä tuli suomalaisen antroposofian keskeisiä hahmoja. Steinerin pyynnöstä Uno perusti Suomen Antroposofisen Seuran vuonna 1923 ja toimi sen puheenjohtajana lähes kymmenen vuotta. (Donnereista ks. esim. Julia von Boguslawski & Jasmine Westerlund, ’Putting the Spiritual into Practice: Anthroposophy in the Life and Work of Uno and Olly Donner’. Approaching Religion 2018 (1), 48–68: https://journal.fi/ar/article/view/66739.)

Toinen, vähemmän tunnettu esimerkkini vuosisadan alun esoteerikkopariskunnista ovat lennätinreviisori (Kustaa) Adolf Nylund (1873–1951) ja hänen vaimonsa Tyyni Eeva Maria Nylund (os. Hirvonen, 1880). Adolf Nylund, joka tunnettiin myös nimimerkillä Uraniel, kiinnostui okkultismista viimeistään 1890-luvulla ja kiinnittyi seuraavina vuosikymmeninä laajenevan suomalaisen esoteerisen miljöön verkostoihin. Hänen erikoisalakseen muodostui Suomessa 1900-luvun alussa vielä vähän tunnettu astrologia: hän kirjoitteli aiheesta mm. teosofiseen Omatuntoon/Tietäjään ja alkoi laatia horoskooppeja. (Jalo-Kivi muuten kertoi suhtautuneensa aluksi kriittisesti astrologiaan, mutta kääntyneensä lopulta sen kannattajaksi 1910-luvun alussa. Mahtoikohan Adolf Nylundin Suomessa uraauurtava työ aiheen parissa olla taustalla myös hänen kiinnostuksensa heräämisessä?)

Monen muun suomalaisen tavoin Adolf Nylundin mielenkiinto esoteerista henkisyyttä kohtaan saattoi hänet yhteyksiin myös ulkomaisten toimijoiden kanssa. Vuonna 1910 hän kertoi tutustuneensa englantilaiseen William Ronald Brailey’hyn (1863–1931), joka oli tunnettu muun muassa psykometrisista ”psykoskoopeistaan”. Nylund tarjoutui välittämään ja kääntämään tämän psykoskooppeja suomalaisille. (Tietäjä 5–6/1910; Tietäjä 5–6/1913.) Nylund luultavasti myös kehitti omia henkisiä kykyjään Braileyn teoksen Ihminen ja hänen henkiset voimansa avulla. Tätä käytännöllisiä ohjeita sisältänyttä kirjasta julkaistiin vuonna 1913 ilmestyneessä henkisiä aatteita kannattaneessa Pohjan Soihdussa (ilmestyi tätä ennen ja tämän jälkeen nimellä Pellonpoika), jonka sivuilla myös Nylundin nimi esiintyy. Kuriositeettina muuten mainittakoon, että Braileyn poika William Theodor Ronald Brailey (1887–1912) kuului höyrylaiva Titanicin kuuluisaan orkesteriin, jonka kerrotaan soittaneen laivan uppoamiseen saakka. Ja vielä toisena kuriositeettina lisättäköön, että Titanicin turmassa puolestaan menehtyi myös tunnettu spiritualisti William Thomas Stead (1849–1912), jonka teoksen Mistä tiedän että kuolleet elävät suomennos ilmestyi Spiritistin kustannuksella vuonna 1909.

Tyyni Nylund jakoi miehensä kiinnostuksen esoteerista henkisyyttä kohtaan. Kun Suomen Teosofinen Seura perustettiin vuonna 1907, molemmat liittyivät heti sen irtojäseniksi; varsinaiseen loosiin he eivät vielä voineet liittyä, sillä heidän kotipaikkakunnallaan Kouvolassa ei tällöin ollut omaa paikallisosastoa. (Ks. Suomen Teosofisen Seuran jäsenluettelo 1911: http://www.pekkaervast.net/tsrr/.) Jalo-Kiven ryhtyessä järjestämään suomalaista spiritualismia itsetietoiseksi liikkeeksi vuonna 1909 Nylundit ottivat hetkellisesti osaa myös tähän hankkeeseen: ”Uraniel” kirjoitti Spiritistiin (joskin vain pari kertaa) ja Tyyni toimi lehden asiamiehenä Kouvolassa. 1910-luvulla he kiinnostuivat Donnerien tavoin tällöin teosofisesta liikkeestä irtaantuneesta antroposofiasta. He julkaisivat vuosikymmenen kuluessa myös eräitä Steinerin kirjoituksia ja esitelmiä. Vihkonen Elämänkysymyksiä teosofiselle liikkeelle ilmestyi vuonna 1916 Tyynin suomentamana ja Adolfin kustantamana (Tietäjä 7-8/1916, 245). Seuraavana vuonna ilmestyi Henkitieteen tehtävä ja sen ”Korkeakoulu” Schwitsissä: esitelmä, tällä kertaa Adolfin suomentamana ja Tyynin kustantamana (Tietäjä 5-6/1917, 203).

1920-luvun taitteessa Nylundit asettuivat Vaasaan, missä he osallistuivat ilmeisen tiiviisti paikalliseen antroposofiseen toimintaan. Kaupungissa perustettiin vuonna 1922 kirjastoseura Psyche, jonka pitkäaikaisena puheenjohtajana Adolf toimi. Seuran tarkoituksena oli edistää ”hengentieteellisen ja okkulttisen kirjallisuuden tutkimusta” ylläpitämällä kaikille avointa okkultismiin keskittyvää kirjastoa. (Aattellisten yhdistysten rekisterilehti 13/1922, 3.) Hengentiede oli Steinerin nimitys antroposofialle, ja Psyche voidaankin nähdä juuri tätä esoteerista suuntausta painottavana seurana. Vuonna 1924 Yleisen Antroposofisen Seuran Suomalaisen Osaston äänenkannattaja Antroposofia: henkitieteellinen aikakauskirja mainitsikin Adolfin toimineen kaupungissa taloudellisista vaikeuksista kärsivän lehden hyväksi. Tyynin tarmokkaasta toiminnasta antroposofian parissa puolestaan kertoo, että hänet mainitaan vuosina 1928–1935 Yleisen Antroposofisen Seuran Suomalaisen Osaston (vuodesta 1931 Suomalaisen Antroposofisen Liiton) hallituksen varajäsenenä. (Ks. vuosikokousraportit lehdessä Antroposofia: henkitieteellinen aikakauskirja.)

Adolfin työ horoskooppien parissa oli ilmeisesti 1910-luvulla hetkellisesti tauonnut, mutta hän palasi astrologisten palveluidensa pariin viimeistään 1920-luvun alussa. Hän kokeili tällöin kykyjään myös psykometrikkona. Lehdissä mainostettiin: ”Psykoskooppeja. Psykometrisiä lausuntoja, käsittäen luonteenkuvauksen, menneisyyden, tulevaisuuden, terveydenohjeet, auran värit (kuvineen), ympäröivät henget, y. m. sekä astrologisia horoskooppeja toimittaa Adolf Nylund, Vaasa. Pyyt. prospektia.” (Helsingin Sanomat 5.6.1921.) 1920-luvun myötä ”Uranielin” maine kasvoi ja hänestä tuli kansallisesti tunnettu astrologi. Vuosikymmenen kuluessa hän kuitenkin joutui jakamaan asemansa muiden okkulttisten kykyjen avulla mainetta ja tuloja tavoitelleiden toimijoiden kanssa, kun rajatiedollinen populaarikulttuuri sotien välisenä aikana laajeni. Kilpailusta huolimatta Adolf Nylund jatkoi toimintaansa tasaisesti ja hänen palvelujansa mainostetaan lehdissä aina hänen kuolemaansa edeltäneisiin vuosiin saakka.

Tämän pidemmälle en ole selvittänyt tämän mielenkiintoisen pariskunnan toimintaa esoteerisen henkisyyden parissa. Jo nämä tiedot kuitenkin osoittavat selvästi, että Adolf ja Tyyni Nylund kuuluivat tiiviisti 1900-luvun alun Suomen esoteeriseen miljööseen ja että esoteerinen henkisyys oli heille yhteinen mielenkiinnon kohde. Tässä julkisiin lähteisiin perustuvassa raapaisussa en ole kuitenkaan päässyt lainkaan käsiksi ehkä mielenkiintoisimpaan kysymykseen, joka tällaisissa tapauksissa nousee esille: kuinka esoteria näkyi pariskuntien keskinäisessä arjessa? Tällaisiin kysymyksiin voidaan etsiä vastausta ehkä parhaiten tapauksissa, joissa on säilynyt yksityisempää lähdeaineistoa, kuten kirjeitä ja päiväkirjoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s